Opettajat ja henkilökunta
Amore Burbage
Amore Burbage (engl. Charity Burbage) oli jästitiedon opettaja Tylypahkassa.[1] Hän kirjoitti jästejä puolustavan artikkelin Päivän Profeettaan. Hänen mielestään muun muassa velhot ja noidat voisivat avioitua jästien kanssa ja puhdasverisyyden katoaminen olisi suotavaa. Lordi Voldemort tappoi Burbagen Avada kedavra-kirouksella ja antoi Burbagen käärme Naginin syötäväksi.[2] Myöhemmin Päivän Profeetta kirjoitti Burbagen eronneen tehtävästään.[3]
Rubeus Hagrid
Rubeus Hagrid on Tylypahkan riistanvartija sekä tilusten ja avainten vahti. Myöhemmin hänestä tulee taikaeläinten hoidon opettaja. Hagrid asuu Tylypahkan mailla sijaitsevassa mökissä kielletyn metsän laidalla.
Matami Huiski
Matami Rolanda Huiski (engl. Madam Hooch) on lentämisen opettaja ja Tylypahkan huispausotteluiden ylituomari.
Horatius Kuhnusarvio
Horatius Kuhnusarvio (engl. Horace Slughorn) on entinen Luihuisten tuvan johtaja.[4] Hän on lihava, kalju, hopeanharmaaviiksinen mies, jolla on ulkonevat silmät.[5] Hän tulee opettamaan taikajuomia Tylypahkaan teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi.[6] Kuhnusarviolla on ollut monta oppilasta, jotka ovat vanhempina tulleet hyvin kuuluisiksi. Hän on myös "Kuhnukerho"-nimisen kerhon perustaja, ja vain kuuluisat henkilöt ja kuuluisien henkilöiden sukulaiset pääsevät kerhoon. Vaikka Horatius Kuhnusarvio oli Luihuinen, hän rakastaa nähdä Harryn menestyvän taikajuomien oppitunnilla tietämättä, että Harryn menestys johtuu vain siitä, että hän omistaa hyvin erikoislaatuisen liemikirjan.
Kuhnusarvio rakastaa sokeroituja ananaspaloja ja hän osaa tarvittaessa muuttua vaikka mukavaksi nojatuoliksi. Horatius Kuhnusarvio omistaa paljon erilaisia esineitä ja taikajuomia, kuten Felix Felicis -juoman, mutta tärkein asia, joka Harryä kiinnostaa, on hänen muistonsa, jossa hän kertoo Tom Valedrolle eli Voldemortille hirnyrkeistä. Professori Kalkaroksen paettua Tylypahkasta, Kuhnusarviosta tulee jälleen Luihuisten tuvan johtaja.[7]
Bartemius Kyyry Jr.
Bartemius Kyyry Jr. (engl. Bartemius "Barty" Crouch Junior) (s. 1963)[8] on Bartemius Kyyryn ainoa lapsi. Hän tulee neljännessä kirjassa Tylypahkaan opettamaan pimeyden voimilta suojautumista ja näyttää oppilaille muun muassa Avada kedavran, joka on yksi kolmesta anteeksiantamattomasta kirouksesta. Kyyry opettaa Tylypahkassa kuuluisan aurorin Alastor Vauhkomielen olomuodossa.
Kyyry on lordi Voldemortin uskollisimpia palvelijoita ja neljännessä kirjassa Kyyry auttaa Voldemortia saamaan Harryn Voldemortin isän haudalle seuraamaan Voldemortin uudelleensyntymistä. Barty oli jossain välissä elämäänsä joutunut Azkabaniin, koska hän oli kuolonsyöjä, mutta hänen äitinsä ei kestänyt ajatusta, että hänen poikansa joutuisi virumaan vankilan kolkossa sellissä ja meni itse hänen sijastaan, kun oli ensin juonut monijuomalientä ja siten muuttui poikansa näköiseksi. Bartemius Kyyry vanhempi piti Bartya piilossa talossaan.
Harryn palattua voimansa takaisin saaneen Voldemortin luota Kyyry yrittää tappaa hänet, mutta epäonnistuu Dumbledoren äkillisen väliintulon vuoksi. Palattuaan oikeaan olomuotoonsa hän paljastaa professori Kalkaroksen totuusseerumin vaikutuksesta koko Voldemortin sinä vuonna punoman juonen rehtorille ja parille opettajalle. Vaikka häntä vahdittiin tarpeeksi hyvin, jotta hän olisi voinut toistaa tunnustuksensa taikaministeri Cornelius Toffeelle, ministerin henkivartijana toiminut ankeuttaja antoi hänelle pelätyn "ankeuttajan suudelman" ennen kuin häntä ehdittiin tuoda oikeudenkäyntiin. Tämä esti häntä varmentamasta Voldemortin paluuta jo valmiiksi vastahakoiselle Toffeelle.
Filius Lipetit
Filius Lipetit (engl. Filius Flitwick) on Harry Potter -kirjasarjassa hyvin pienikokoinen velho, joka opettaa Tylypahkassa loitsuja. Hän joutuu seisomaan kirjapinon päällä nähdäkseen opettajanpöytänsä ylitse. Lipetit on myös Korpinkynnen tuvan johtaja. Elokuvissa häntä näyttelee Warwick Davis. Hän on kohtalaisen ankara opettaja, joskin hänkin on tavattoman huvittunut kun kaikkien inhoama väliaikainen rehtori Dolores Pimento joutuu ahtaalle Fred ja George Weasleyn kujeiden johdosta.
Toisaalta kun Seamus Finnigan innostuu liikaa ja heiluttaa loitsutunnilla sauvaansa niin että lattiasta tuleva vesisuihku kastelee Lipetitin perin pohjin, poika saakin tehtäväkseen kirjoittaa hyvin pitkän esitelmän aiheesta "Olen velho enkä sauvaa heiluttava paviaani!"
Lipetit oli Valedron ja Dumbledoren tavoin yksi Tylypahkan kaikkien aikojen parhaimmin menestyneistä oppilaista.lähde?
Gilderoy Lockhart
Gilderoy Lockhart oli Harryn toisen lukuvuoden pimeyden voimilta suojautumisen opettaja ja hetken aikaa koulussa olleen taistelukerhon opettaja. Hänellä on kirkas hymy ja vaaleat kiharat hiukset ja hänen arvonimiään ovat muun muassa Merlinin ritarikunnan kolmas luokka ja Me Noitien hurmaavimman hymyn viisinkertainen voittaja. Monet pitävät hänestä, erityisen ihastunut on Molly Weasley.
Tytöt pitivät hänestä, erityisesti Hermione Granger, mutta pojat eivät olleet kovinkaan innostuneita hänen tulostaan kouluun. Ron saakin tästä ikuisen aiheen vinoilla.
Lockhart pitäytyi oppitunneillaan kirjojensa tapahtumien näyttelemisessä luokan edessä Harry Potterin kanssa yhtä ikimuistoista käytännön-oppituntia lukuun ottamatta.
Samoin opettajien käsitys miehestä luhistuu nopeasti; kun basiliskin jähmettämien parantamiseen tarvittavan lääkkeen aineskasvit eli alruunat ovat melkein valmiita lääkkeen valmistukseen, Lockhart kehuu tekevänsä aineen hetkessä - jolloin Severus Kalkaros muistuttaa hyytävällä äänellä siitä kuka onkaan Tylypahkan vastaava juomamestari.
Lukuvuoden lopussa Harrylle ja Ronille paljastuu, ettei Lockhartin loputtomissa itsekehuissa ole perää, vaan hän on ominut muiden tekemät sankarityöt ja pyyhkinyt näiden muistin. Lockhartin mukaan toiset henkilöt olisivat olleet "kamalan näköisiä kirjojen kansissa" ja väittää vielä että kukaan ei haluaisi lukea vanhasta armenialaisnoidasta vaikka tämä olikin pelastanut kylän ihmissusilta.
Teoksessa Harry Potter ja salaisuuksien kammio Lockhart, Harry ja Ron lähtevät salaisuuksien kammioon, missä Lockhart varastaa Ronin taikasauvan ja yrittää loitsia heihin muistiloitsun: hän vähät välittää muusta kuin kirjojensa myynnistä, jonka totuuden paljastuminen tuhoaisi - mutta Ronin rikkinäinen sauva iskeekin itse Lockhartiin, joka menettää muistinsa ja joutuu lähtemään koulusta. Teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta nähty Lockhart vaikutti jo ainakin osittain parantuneen, koska jakeli nimikirjoituksiaan ja valokuviaan. Luonteeltaan Lockhart on narsistinen.
Rowling sanoo eräässä chatissaan, ettei Lockhart parane koskaan:
»Hän on onnellinen siellä missä on, ja minä olen onnellisempi ilman häntä!»
Remus Lupin
Kolmas pimeyden voimilta suojautumisen opettaja. On myös Harryn lempiopettaja.
Remus on myös ihmissusi eli aina täydenkuun tullen hän muuttuu ihmissudeksi.
Wilhelmina Matoisa-Lankku
Wilhelmina Matoisa-Lankku (engl. Wilhelmina Grubbly-Plank) toimi Tylypahkan taikaolentojen hoidon opettaja Rubeus Hagridin sijaisena (ja useimpien oppilaiden mielestä myös parempana opettajana kuin hän) Harry Potter -kirjoissa Harry Potter ja liekehtivä pikari ja Harry Potter ja Feeniksin kilta.
Minerva McGarmiwa
Muodonmuutoksen opettaja ja Rohkelikon tuvanjohtaja. Aika tiukkapipoinen nainen, mutta pitää aina Harryn, Ronin ja Hermionen puolia jos he juotuvat hankaluuksiin.
-
Professori Orave
Professori Orave (engl. Professor Quirinus Quirrell)[9] esiintyy vain teoksessa Harry Potter ja viisasten kivi.
Orave opettaa suojautumista pimeyden voimilta teoksessa Harry Potter ja viisasten kivi, vaikka hän oli hyvin pelokas ja arka kaikkea kohtaan, joka liittyi pimeyden voimiin. Orave kärsii myös pahasta änkytyksestä.
Harryn, Hermionen, Ronin sekä muiden oppilaiden kummastuksen aiheena oli professorin ympärillä leijuva omituinen haju sekä hänen tapansa pukeutua turbaaniin. Ensin he ajattelivat, että hän suojautuu varmuuden vuoksi vampyyreilta käärimällä turbaanin sisään valkosipulia ja muita yrttejä.
Loppujen lopuksi Harrylle paljastuu, että Orave piilottelee turbaaninsa alla Lordi Voldemortia, tai oikeammin hänen kasvojaan, jotka tulevat esiin hänen takaraivostaan.
Voldemortin sielu on elänyt Oravessa kuin loinen. Oraven täytyy juoda jopa yksisarvisen verta pitääkseen Pimeyden Ruhtinaan hengissä. Yksisarvisen veri nimittäin pitää ihmisen hengissä, vaikka hän olisi käytännössä kuollut. Tosin yksisarvisen murhaaminen on taikamaailmassa erittäin tuomittava teko. Se joka murhaa jonkin niin viattoman ja puhtoisen olennon, saa kyllä elämänsä takaisin, mutta joutuu elämään varjojen lailla.
Orave menehtyy yrittäessään varastaa Voldemortin käskystä Harrylta viisasten kiven, jonka avulla Voldemort saisi ruumiinsa takaisin. Harryn äidin rakkaus suojelee Harrya, joten Orave tuhoutuu ja Voldemort vajoaa taas entiseen heikkouteensa.
Orave on tähän mennessä ainoa tunnettu Voldemortin kannattaja, joka uskaltaa sanoa hänen nimensä ääneen. Muut kannattajat kutsuvat häntä "Pimeyden lordiksi".
Harry Potter ja viisasten kivi -elokuvassa professori Oravea näyttelee Ian Hart.
Dolores Pimento
| Harry Potter -hahmo |
| Dolores Jane Pimento |
|---|
| Sukupuoli |
Nainen |
| Hiusten väri |
hiirenväriset |
| Tupa |
Tupa on luultavasti luihunen |
| Ammatti |
Pimeyden voimilta suojautumisen opettaja
Tylypahkan Yli-inkvisiittori
Tylypahkan rehtori |
| Lojaalius |
| Näyttelijä |
Imelda Staunton |
| Ensiesiintyminen |
Harry Potter ja Feeniksin kilta |
Dolores Jane Pimento (engl. Dolores Jane Umbridge) esiintyy ensi kerran teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta, jossa hän tuolloin on silloisen taikaministeri Cornelius Toffeen uskollinen ylempi alivaltiosihteeri. Hän oli läsnä Harry Potterin kurinpidollisessa kuulustelussa.
Toffee lähettää hänet uudeksi pimeyden voimilta suojautumisen-opettajaksi Tylypahkaan Harryn viidenneksi lukuvuodeksi. Ministeriö käytti Pimentoa kuitenkin lähinnä aseenaan uudistaa Tylypahkan koulua: muun muassa pimeyden voimilta puolustautumisen opettelu muuttui Pimennon toimesta täysin epäkäytännölliseksi, eli taikoja ei harjoitettu ollenkaan. Lisäksi Toffee nimitti Pimennon Tylypahkan Yli-inkvisiittoriksi joka tarkastelee ja valvoo opettajia oppitunneila ja panee uusia opetusasetuksia eli eräänlaisia koululakeja täytäntöön. Ja usein nämä lait ovat myrkkyä koululaisille, joskus myös opettajille. Näinä aikoina Harryn mainittua Lordi Voldemortin paluusta Toffee ei halua ihmisten tietävän ministeriön epäonnistuneen Voldemortin suhteen, hän kieltää kaiken ja väittää Harrya valehtelijaksi. Harry joutuu Pimennon silmätikuksi. Pimento rankaisee häntä, julmilla jälki-istunnoillaan, joka kerta kun Harry yrittää tuoda totuuden esiin. Pimennosta tulee Harryn ja hänen ystäviensä varsinainen verivihollinen.
Pimento on ruma, rupisammakon näköinen neitisihminen, joka suosii mustaa samettirusettia raudanharmaassa lyhyessä tukassaan ja vaaleanpunaista angoravillatakkia kaapunsa päällä. Hän kalustaa huoneensa kuivakukilla ja erilaisilla kissan kuvilla, jotka ovat ainakin Harryn mielestä "kuvottavan söpöileviä".
Kukaan oppilas ei pidä Pimennosta, joskin luihuiset ovat pitävinään hänestä pysyäkseen hänen suosiossaan. Cornelius Toffee käyttää häntä apunaan, koska Pimento tottelee hänen määräyksiään kyselemättä; lyhytnäköinen ministeri ei haista että kyseessä on pelkkä härski oman etunsa tavoittelija, joka vaihtaa puolta heti kun se on edullisinta hänelle itselleen. Hän teki kiihkeästi kaikkensa koulun uudistukessa.
Toffee, joka on jo sekoamassa, myöntää Pimennolle jatkuvasti uusia etuoikeuksia puuttua Tylypahkan asioihin. Etujensa avulla Pimento alkoi saada pala palalta yhä enemmän valtaa koko koulussa. Muun muassa opettajat olivat jatkuvasti tulilinjalla erota, jos he eivät päässeet Pimennon "tarkastuksesta" läpi. Lopulta rehtori Dumbledore joutui poistumaan Tylypahkasta, sillä Pimento ja Toffee luulivat hänen kasvattavan armeijaa ministeriötä vastaan. Pimento julistautui rehtoriksi itse, mutta oppillaat olivat saaneet tarpeekseen ministeriön pönkityksestä ja Fred ja George Weasley alkoivat järjestää kapinaa ja kaaosta kepposilla ja ilotulituksillaan.
Pimento saadaan puijatuksi Kiellettyyn metsään ja siellä vihainen kentaurilauma vie Pimennon mukanaan, koska hän kutsuu kentaureja "saastaisiksi rotupuoliksi". Vain Dumbledoren asiaan puuttuminen pelastaa Pimennon nahan.
Pimento saadaan kuitenkin karkotettua koulusta sen jälkeen kun Toffee näkee teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta lopussa Voldemortin omin silmin. Hän uskoo näin hänen palaavan ja Pimento poistuu lopulta koulusta.
Pimento on kuitenkin häikäilemätön oman etunsa tavoittelija. Hän on myös niin liukaskielinen, että pystyy vakuuttamaan uuden taikaministeri Rymistyirin siitä että oli tarkoittanut vain yhteistä hyvää tehdessään laittomuuksiaan Tylypahkan aikoinaan.
Seitsemännessä kirjassa Pimento vaihtaa totutun liukkaasti puolta kuolonsyöjien vallatessa taikaministeriön; hän pääsee huomattavaan asemaan tuomitsemaan vääryydellä jästisyntyisiä noitia ja velhoja. Lisäksi Pimennolla oli hallussaan medaljonki joka oli yksi Voldemortin hirnyrkeistä, tosin tätä hän ei tiennyt.
Rowlingin mukaan Pimento päätyy Azkabaniin Voldemortin kuoltua ja kuolonsyöjien kukistuttua.
Matami Pomfrey
Matami Poppy Pomfrey (engl. Madam Poppy Pomfrey) on Tylypahkan sairaalasiiven ylihoitaja. Hän on asiantunteva ja pystyy parantamaan vakavatkin vammat. Pomfrey ei pidä huispauksesta, koska hänen mielestään huispatessa syntyy liikaa turhia vammoja - esimerkiksi Harry Potterkin on useasti kiidätetty voitokkaan ottelun jälkeen sairaalasiipeen toipumaan.
Sibylla Punurmio
Sibylla Punurmio (engl. Sybill Trelawney) opettaa Tylypahkassa ennustusta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hän ei ole kovin pätevä ennustaja, vaikka ennustamisen taito hänellä kulkeekin suvussa. Punurmioon tutustutaan ensimmäistä kertaa kolmannessa kirjassa, joka on Harry Potter ja Azkabanin vanki. Samassa kirjassa kerrotaan myös paljon Punurmion elintavoista; hän elää melkein koskaan poistumatta ennustustornistaan, sillä pelkää sen sumentavan hänen sisäisen silmänsä. Hän käyttää monia huiveja ja koruja, ja hänellä on jättimäiset silmälasit, jotka saavat hänet näyttämään sudenkorennolta.
Hän ei ole kovin hyvissä väleissä esimerkiksi Professori McGarmiwan kanssa, sillä McGarmiwa ei usko ennustamiseen. Teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta hän asettuu Punurmion puolelle Dolores Pimennon yrittäessä erottaa ja karkottaa Sibyllan Tylypahkasta. Dumbledore vaatii kuitenkin, että Punurmio jää asumaan Tylypahkaan, sillä vaikka Pimennolla on oikeus erottaa Tylypahkan työläisiä, ei hän saa heitä karkottaa. Kirjan lopussa Punurmio saa kuitenkin työnsä takaisin, vaikka joutuukin jakamaan ennustuksenopetustunnit Kentauri Firenzen kanssa.
Sibylla sai opettajan virkansa aikoinaan tekemänsä Harry Potteria tai Neville Longbottomia ja Voldemortia koskevan ennustuksen ansiosta. Dumbledore ei voinut erottaa Sibyllaa, vaikka tällä ei ollutkaan kykyjä ennustaa muuten, kuin satunnaisesti, sillä Punurmion henki olisi vaarassa, jos tietoon tulisi se, että juuri hän lausui Voldemortia koskevan ennustuksen. Aina, kun Sibylla ennustaa oikeasti hänen äänensä muuttuu. Näitä tapahtumia hän ei muista jälkeenpäin.
Kuudennessa kirjassa, ja osittain myös viidennessäkin, Sibylla juo usein halpaa sherryä.
Lopputaistelussa Sibylla iskee vihollista voimalla heittelemällä näitä maagisilla kristallipalloillaan.
Harry Potter -elokuvissa Sibyllaa näyttelee Emma Thompson.
Pomona Verso
Pomona Verso (engl. Pomona Sprout) on Harry Potter -kirjasarjassa noita joka opettaa Tylypahkassa yrttitietoa kasvihuoneissa Tylypahkan pihamailla. Hän on pieni, paksu ja harmaahiuksinen noita, jolla on paikattu hattu liehuvien hiusten päällä. Verso on yleensä aina multainen ja sotkuinen kasveja käsitellessään; vain Albus Dumbledoren hautajaisissa hän on täysin puhdas.
Hän on Puuskupuhin tuvan johtaja, joka osaa myös johtaa orkesteria ja johtaa Tylypahkan orkesteria juhlavissa tilaisuuksissa.
Hänestä tulee myös McGarmiwan seuraaja vakinaisena rehtorina.lähde?
Argus Voro
Argus Voro (engl. Argus Filch) on Tylypahkan vahtimestari. Hän on surkki, minkä vuoksi hän on hiukan kateellinen muille taikuutta osaaville. Hänellä on kissa nimeltä Norriska (engl. Mrs. Norris). Oppilaat inhoavat molempia ja mm. Riesu telkeää kissan parikin kertaa haarniskan sisään - missä se mouruaa kauhuaan kunnes raivopäinen Voro pelastaa sen ahdingostaan. Samoin oppilaat eivät suuremmalti sure kun basiliski jähmettää vesilammikosta heijastuneella katseellaan Norriskan jäykäksi teoksessa Harry Potter ja salaisuuksien kammio.
Voro ei pidä Tylypahkan oppilaista, eivätkä oppilaat pidä Vorosta; siispä tätä kiusataankin joka käänteessä kaikilla mahdollisilla kujeilla. Teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi jopa Harrykin kiusaa Voroa "Puoliverisen prinssin" taikajuomakirjasta löytämällään mykistysloitsulla - mutta lopettaa temppuilun kun Hermione valvojaoppilaana uhkaa ilmiantaa hänet ellei temppuilu lopu.
Voro pyytää usein Dumbledorelta lupaa käyttää vanhoja kuritusmenetelmiä, kuten oppilaiden ripustamista tyrmään ranteista tai nilkoista roikkuen; eritoten hän haluaisi käyttää piiskaa; Pimento antaakin hänelle luvan tähän - mutta Voro saakin harhailla tyhjänpäiten sekopäisyyden partaalla käytävissä raipat kädessään: koskaan hän ei pääse käyttämään niitä, vaikka silloin kaikkia kiellettyjä kujeita tapahtui entistä enemmän - kukaan ei vaan jäänyt kiinni.
Hänellä on jotain säpinää (tai sitten he ovat vain ystäviä) Tylypahkan kirjastonhoitaja Irma Prillin kanssa; huomoita herättää, kun he näyttäytyvät Dumbledoren hautajaisissa yhdessä: Prilli on pukeutunut pitkään mustaan pukuun, johon kuuluu maahan asti ulottuva paksu musta huntu, ja Voro puolestaan ikivanhaan mustaan pukuun ja solmioon, jotka löyhkäävät koipalloilta.
Rehtorit
Armando Dippet
Armando Dippet oli Tylypahkan rehtorina ennen Dumbledorea. Dippet hylkäsi nuoren Lordi Voldemortin (silloisen Tom Lomen Valedron) pyynnön päästä opettamaan Pimeyden Voimilta Suojautumista.
Albus Dumbledore:
Albus Percival Wulfric Brian Dumbledore on Tylypahkan velhokoulun rehtori ja tärkeä sivuhenkilö J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjasarjassa. Hän on Harry Potterin opastaja sekä suojelija.
Dumbledore on erittäin voimakas velho ja häntä pidetään ainoana, jota Lordi Voldemort pelkää. Dumbledore voitti edellisen velhoyhteiskuntaa uhanneen pimeyden velhon Grindelwaldin kaksintaistelussa vuonna 1945. Dumbledorelle on useaan otteeseen tarjottu taikaministerin virkaa, mutta hän on kieltäytynyt kunniasta, koska ei halua jättää Tylypahkan koulua. Dumbledore on myös homoseksuaali, kuten J.K. Rowling on haastatteluissa kertonut.
Dumbledoren hahmon keskeisyydestä huolimatta hänen menneisyydestään ei tiedetty paljoakaan ennen teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset merkittävän osan saaneita paljastuksia.
Henkilöhistoria
Albus Dumbledore syntyi Percival ja Kendra Dumbledoren esikoisena vuonna 1881.[1] Häntä seurasivat kolme vuotta nuorempi veli Aberforth sekä perheen kuopus, sisar Ariana.
Arianan ollessa kuusivuotias perheen elämä sai järkyttävän käänteen: joukko jästipoikia yllätti tytön taikomasta, ja kun hän ei vaatimuksista huolimatta kyennyt uusimaan taikaansa, pojat pahoinpitelivät hänet niin vakavasti, että hän traumatisoitui iäkseen eikä koskaan oppinut hallitsemaan taikuuttaan. Isä Percivalin säälimätön kosto jästipojille toi hänelle elinkautisen tuomion Azkabaniin. Hän ei paljastanut tekonsa syytä peläten, että Ariana otettaisiin huostaan ja lähetettäisiin Pyhän Mungon taikatautisairaalaan. Muu perhe muutti Godrickin notkon kylään ja kääntyi omiin oloihinsa piilotellen Arianan olemassaoloa. Kyläläiset olettivat Arianan olevan surkki. Ariana oli epätasainen ja hänellä oli raivokohtauksia, jotka lopulta johtivat hänen äitinsä Kendra Dumbledoren kuolemaan. Albus ja Aberforth jäivät kotiin hoitamaan Arianaa.
Eräänä päivänä Albus aikoi lähteä ystävänsä Grindelwaldin kanssa pois, mutta Aberforth vaati hänen jäämistään. Syntyi taistelu, kun Grindelwald hyökkäsi Aberforthin kimppuun ja Albuksen, Grindelwaldin ja Aberforthin taistelessa Ariana joutui taistelun keskelle ja kuoli. Grindelwald pakeni eikä palannut.
Dumbledorella oli lemmikkinä feenikslintu Fawkes, joka luovutti taikaa täynnä olevan sulkansa vain kahteen taikasauvaan. Toinen näistä päätyi Lordi Voldemortille, toinen Harry Potterille.
Ystävät
Nuoruudessaan Dumbledore oli Grindelwaldin ystävä. Dumbledore ja Grindewald olivat molemmat lahjakkaita nuoria ja heidän tavoitteensa oli jästien hallitseminen. Dumbledore keksi myös iskulauseen "Yhteiseksi hyväksi", josta tuli myöhemmin Grindewaldin armeijan tunnus. Myöhemmin Dumbledore on tullut tunnetuksi jästien oikeuksien puolustajana ja Grindelwaldin ajatuksien tukeminen oli Dumbledorelle vain nuoruuden hairahdus. Heidän ystävyytensä loppui Dumbledoren sisaren Arianan kuolemaan. Monien vuosien jälkeen, kun Grindelwald kokosi armeijaansa, Dumbledore päätti kohdata tämän ja lopettaa tämän ilkityöt. Grindelwald joutui vankilaan, kunnes Voldemort tappoi hänet viimeisessä kirjassa.
J. K. Rowling kertoi ajatelleensa alun perin Dumbledoren ja Grindelwaldin välille rakkaussuhteen.[2]
Dumbledore oli lämpimissä väleissä Tylypahkan opettajakunnan kanssa. Esimerkkinä ystävien lojaalisuudesta Dumbledorea kohtaan mainittakoon Minerva McGarmiwa, joka oli valmis taistelemaan taikaministeriä, kahta auroria ja ministeriön virkailijaa vastaan auttaakseen Dumbledorea.[3]
Toinen Dumbledoren hyvä ystävä Tylypahkassa oli riistanvartija Rubeus Hagrid, jonka käsiin Dumbledore olisi sanojensa mukaan ollut valmis luovuttamaan henkensä.[4] Lisäksi Harry Potter ja Dumbledore olivat lämpimämmissä väleissä kuin opettaja ja oppilas yleensä.
Yksi Dumbledoren hyvistä nuoruuden ystävistä oli Elfias "Koiranhenki" Doze. Dumbledoren koulutoveri, kun opiskeli Tylypahkassa. Rita Luodiko kuvailee Dozea kirjassaan, "Dumbledoren elämä ja valheet" näin: "Vähä-älyinen, mutta uskollinen apuri ja kaveri, jonka hän oli noukkinut koulusta."
Dumbledoren nimi
Dumbledoren koko nimi oli Albus Percival Wulfric Brian Dumbledore.[5] Dumbledoren jokaisella nimellä on oma merkityksensä:
Albus on latinaa ja tarkoittaa valkoista, mikä viittaa Dumbledoren harjoittamaan valkeaan (eli hyvään) magiaan.
Percival viittaa todennäköisesti kuningas Arthurin pyöreän pöydän ritari Percivaliin.[6] Alkuperäisen tarinan mukaan Percival-ritari löysi Graalin maljan, tappoi mustan ja punaisen ritarin, joita pidetään kuolemansyntinä ja kuolemana. Albus Dumbledoren isän nimi oli Percival.
Wulfric. Dumbledoren hahmon keksineellä kirjailijalla J.K. Rowlingilla on tapana ottaa nimiä myös kirkkohistoriasta. Pyhä Wulfrik oli vuonna 1154 syntynyt katolinen pyhimys,[6] joka tunnettiin ihmeidentekijänä ja ennustajana.
Brian on keltin kieltä ja tarkoittaa "voimakasta".[6]
Dumbledore taas on muinaisenglantia ja tarkoittaa mehiläistä. Sana voidaan myös tavata muodossa dumbledorr, jolloin se merkitsee kimalaista.[6]
Ulkonäkö
Ensimmäisen kerran Harry kiinnittää paljon huomiota Dumbledoren vanhuuten neljäntenä vuonnaan (luvussa Ajatuseula): Dumbledore kuvataan "vanhemmaksi kuin koskaan" kolmasti. Dumbledore näyttää vanhalta - tosin onhan hän kuollessaan jo noin 115-vuotias. Hänellä on pitkät hopeanväriset hiukset ja parta, jotka ovat niin pitkät, että hän voisi tunkea ne vyönsä alle.[7] Dumbledorella on pitkä, kuhmurainen nenä joka näyttää murtuneen ainakin kahdesti(Albuksen veli mursi sen Arianan hautajaisisssa)[7] ja hän on sekä hyvin pitkä, että laiha.[7] Hänellä on vaaleansiniset läpitunkevat silmät. Dumbledore pukeutuu lähes poikkeuksetta kaapuun ja viittaan - väri vaihtelee -, käyttää puolikuun muotoisia silmälaseja, sekä Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa hän käyttää korkeakorkoisia solkisaappaita. Kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi Dumbledoren sauvakäsi näyttää palaneelta ja pahoin vaurioituneelta, sillä Dumbledore on ollut tuhoamassa hirnyrkkiä. Dumbledorella on omien sanojensa mukaan vasemman polvensa alapuolella arpi, joka on täydellinen Lontoon maanalaisen kartta.[8]
Nuorena Dumbledore pukeutui usein luumunväriseen kaapuun. Silloin hänen hiuksensa ja partansa olivat vielä väritykseltään kastanjanruskeat.[9]
Luonne
Dumbledore oli ystävällinen ja kohtelias tapaamiaan ihmisiä kohtaan. Hän tuntee hyvin käytöstavat ja käytti niitä vaikka olisi joutunut kuolonsyöjien ansaan ja olisi vähällä menettää henkensä,[10] kuten kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi juuri kävikin. Dumbledorella oli hieman omituinen huumorintaju ja Fred Weasley mainitseekin kirjassa Harry Potter ja liekehtivä pikari että "ei Dumbledorekaan ole niitä ihan tavallisimpia tapauksia", johon hän lisää vielä "Tai siis, tiedän kyllä, että hän on nero ja vaikka mitä..."[11]
Dumbledore on psykologi Carl Jungin teorian mukaisesti tyypillinen "vanhan viisaan miehen" arkkityyppi.[12] Rauhallisuudestaan huolimatta Dumbledore saattoi muuttua todella pelottavaksi suuttuessaan. Silloin tämän silmissä säkenöi raivo ja hänen vihansa kohde kauhistui häntä.
Dumbledore oli hyvin ennakkoluuloton useita asioita kohtaan. Monet Tylypahkan oppilaiden vanhemmat kauhistuivat kuultuaan hänen palkanneen ihmissuden opettamaan pimeyden voimilta suojautumista kirjassa Harry Potter ja Azkabanin vanki. Dumbledore ei myöskään suhtautunut kotitonttuihin tai puolijättiläisiin varautuneesti kuten taikaministeriö ja suurin osa velhoista. Hän myös luotti toisten mielestä pahaan Severus Kalkarokseen kuolemaansa asti. Eikä syyttä, sillä Kalkaros tappoi Dumbledoren, koska Dumbledore ja Kalkaros olivat punoneet juonen, jonka avulla Kalkaros voittaisi Voldemortin luottamuksen.
Kyvyt
Dumbledorea pidettiin velhoyhteisössä ehkäpä maailman mahtavimpana velhona ja hän on ainoa jota Lordi Voldemort pelkäsi. Dumbledore osoitti poikkeuksellisuutta lahjakkuutta jo kouluaikoina,[13] jolloin hän hämmästytti V.I.P. (Velhomaailman Ihmeisiin Perehdyttävä) -tutkintoaan valvovat tarkkailijat.
Dumbledore pystyi muun muassa luomaan aineellisen suojelius-loitsun, jota hän pystyi vieläpä muuttamaan viestinvälitykseen sopivaksi. Hän oli myös esittänyt huikaisevia taitojaan ainakin yhdessä kaksintaistelussa Lordi Voldemortin kanssa.[14] Kyseisen taistelun tuloksena Dumbledore voitti ja Lordi Voldemortin oli paettava paikalta.
Dumbledore on yhä erityisen kuuluisa velhomaailmassa varsinkin pimeyden velho Grindelwaldin kukistamisesta, lohikäärmeen veren 12 käyttötarkoituksen keksimisestä, sekä Nicolas Flamelin avustamisesta alkemiaan liittyvissä kokeiluissa. Dumbledore osallistui myös Viisasten kiven suojaamiseen kirjassa Harry Potter ja viisasten kivi.
Asema velhoyhteisössä
Dumbledore oli hyvin suosittu henkilö velhoyhteisössä ja häntä pyydettiin ainakin neljä kertaa taikaministeriksi,[15] mutta Dumbledore ei halunnut jättää Tylypahkan noitien ja velhojen koulua, joten hän kieltäytyi kunniasta. Harry Potter -kirjoissa mainitaan Dumbledoren arvonimiksi velhoyhteisössä Suurtaikuri, Ylihörhö ja Päänoita sekä Noitien neuvoston puheenjohtaja. Lisäksi Dumbledorella on Merlinin ritarikunnan ensimmäisen luokan arvomerkki.
Dumbledore opetti ennen rehtoriksi tuloaan Tylypahkassa muodonmuutoksia. J. K. Rowlingin mukaan hän aloitti opettamisen noin 40 vuoden iässä. Hänestä tuli rehtori hieman yli 70 vuoden ikäisenä entisen rehtorin, Dippetin jälkeen (syytä rehtorin vaihtumiseen ei ole Harry Potter -kirjoissa kerrottu). Muiden suurten eurooppalaisten taikakoulujen rehtorit olivat kateellisia Dumbledorelle, joka oli nostettu lähes yli-inhimilliseksi velhoksi.
Dumbledoren ja taikaministeriön suhteet takkuilivat Cornelius Toffeen ja Rufus Rymistyirin ollessa taikaministereinä. Suurimmat kiistat koskivat Lordi Voldemortin paluuta ja ministeriön toimia asian estämiseksi. Cornelius Toffee kieltäytyi uskomasta Dumbledorea, vaikka myöhemmin osoittautuikin Dumbledoren olleen oikeassa. Toffee menetti taikaministerin virkansa ja sai seuraajakseen Rufus Rymistyirin. Huhut Rymistyirin ja Dumbledoren välirikosta levisivät velhomailmaan jo muutaman tunnin kuluttua uuden taikaministerin nimityksen jälkeen.[16]
Teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta Dumbledore julistettiin lainsuojattomaksi, koska tämä otti niskoilleen syyn Albuksen Kaartin perustamisesta ilman lupaa. Häneltä riistettiin kaikki hänen arvonimensä ja hänen paikalleen Tylypahkan rehtoriksi nimitettiin ministeriön virkailija Dolores Pimento. Dumbledore kuitenkin todisti Lordi Voldemortin paluun, mikä johti Toffeen eroamiseen ja Dumbledoren aseman palauttamiseen.
Tylypahkan noitien ja velhojen koulu oli Dumbledoren elämäntyö. Dumbledoresta tulikin ainoa koulun rehtori, joka on haudattu koulun maille.
Dumbledore johti kuolemaansa asti Feeniksin kilta -nimistä vastarintaliikettä. Feeniksin kilta onkin ainoa Lordi Voldemortia vastustava taho tämän alkaessa nousta uudelleen kirjojen Harry Potter ja liekehtivä pikari sekä Harry Potter ja Feeniksin kilta aikana.
Viimeiset elintunnit ja kuolema
Dumbledore ja Harry lähtivät muutamaa tuntia ennen Dumbledoren kuolemaa etsimään yhtä Lordi Voldemortin hirnyrkeistä. He ilmiintyivät erään luolan luokse, missä Dumbledore epäili hirnyrkin olevan. Dumbledore luovutti omaa vertaan avaimeksi luolalle, jonka jälkeen Dumbledore ja Harryn pääsivät sisälle. Dumbledore käytti suuria velhonkykyjään etsiessään veneen, jolla pääsisi Lordi Voldemortin kiroaman järven yli hirnyrkin luo. Hän ja Harry purjehtivat pienelle saarelle, jonka keskellä on pieni kiviallas täynnä vihreää nestettä ja pohjalla hirnyrkki. Dumbledore yritti taikoa nesteen pois, mutta ainoa keino nesteen hävittämiseksi oli juoda se. Neste oli kuitenkin kirottua ja Dumbledore joutui kärsimään valtavaa tuskaa juodessaan sitä. Harryn oli kaadettava viimeiset pikarilliset rehtorin suuhun, jonka jälkeen Dumbledore alkoi huutaa tarvitsevansa vettä. Harry otti pikarillisen vettä Lordi Voldemortin kiroamasta järvestä vapauttaen samalla tämän kuolleet palvelijat, manaliukset. Saatuaan vettä Dumbledore tokeni ja ajoi manaliukset tiehensä loitsimalla niiden inhoamaa kirkasta tulta. Kuolettavasti haavoittunut Dumbledore ja Harry ilmiintyivät takaisin Tylyahon kylään, josta he aloittivat matkansa.
Dumbledore ja Harry lainasivat kylästä luudat ja lensivät kohti Tylypahkaa, koska Gibbon-niminen kuolonsyöjä oli loihtinut Pimeän piirron linnan korkeimman tornin ylle. Komennuskirouksen alainen Matami Rosmerta ilmoitti asiasta kuolonsyöjä Draco Malfoylle. Dumbledore ja Harry suuntasivat torniin luullen jonkun oppilaan kuolleen, mutta heitä odottikin siellä väijytys. Dumbledore uhrasi itsensä pelastaakseen Harryn. Dumbledore tiesi, että hänen on aika kuolla. Severus Kalkaros tappoi Dumbledoren kuolettavalla Avada Kedavra -kirouksella.
Oikeasti Dumbledore oli sopinut kuolemansa Kalkaroksen kanssa etukäteen. Dumbledore uhrasi itsensä, koska hän ei halunnut turmella Dracon sielua. Dumbledoren elinaika oli vähissä Kolkon sormuksen aiheuttamasta kirouksesta.
Hautajaiset
Dumbledore haudattiin juhlavin menoin Tylypahkan maille. Ketään muuta rehtoria ei oltu koskaan haudattu koulun alueelle, joten kunnianosoitus on suuri. Paikalle on saapunut taikaministeriön edustajia, koulun oppilaita, muuta henkilökuntaa sekä monia muita. Kentaurit kunnioittivat Dumbledoren muistoa ampumalla ilmaan nuoliryppään. Myös vedenväki ilmaisi osanottonsa rehtorin kuoleman johdosta laulamalla. Dumbledoren ruumis laskettiin valkoiselle paadelle, joka leimahtaa tuleen. Tulen hävittyä paikalla on valkoinen sarkofagi, jonka sisällä Dumbledoren ruumis lepää. Dumbledore oli kuollessaan noin 115 vuoden ikäinen.[17]
Dumbledore ja Lordi Voldemort
Dumbledorea pidettiin velhoyhteisössä ainoana velhona, jota Lordi Voldemort koskaan pelkäsi. Dumbledore käyttikin viimeiset elinvuotensa Lordi Voldemortin salaisuuksien paljastamiseen.[18]
Dumbledore tapasi ensimmäisenä velhona Lordi Voldemortin, jonka nimenä oli vielä silloin Tom Lomen Valedro. Silloinen muodonmuutoksien opettaja Dumbledore kertoi Voldemortille Tylypahkasta ja tarjoutui opastamaan tätä koulutarvikkeiden hankkimisessa.
Tylypahkassa Dumbledore oli ainoita opettajia, jotka epäilivät nuorta Voldemortia. Dumbledore pitikin tätä tiukasti silmällä. Dumbledore alkoi jo aavistella Voldemortin pyrkimyksiä tämän tultua pyytämään opettajan paikkaa rehtoriksi kohonneelta Dumbledorelta. Dumbledore teki selväksi, ettei Voldemort ole enää tervetullut Tylypahkaan. Sen jälkeen Voldemort katosi pitkäksi aikaa ja palasi vasta kaikkien pelkäämänä pimeyden velhona.
Työhuone
Dumbledoren työhuone sijaitsi Tylypahkassa erään kivisen hirviöpatsaan luona. Mikäli patsaalle lausui salasanan, se siirtyi sivuun ja sen takaa paljastuivat Dumbledoren toimistoon vievät portaat. Salasana oli yleensä jokin makeinen, kuten teoksissa Harry Potter ja salaisuuksien kammio sitruunamehujauhe ja Harry Potter ja liekehtivä pikari torakkaterttu.
Dumbledoren työhuone oli pyöreä ja täynnä entisten rehtorien tauluja ja erikoisia hopeisia vekottimia, joista Harry Potter rikkoi suuren osan teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta. Dumbledorella oli myös ajatuseula kaapissaan, joka ennen oli täynnä viinipulloja.
Dumbledoren kuoltua tämän työhuone siirtyi Minerva McGarmiwan käyttöön.[19]
Teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset työhuone siirtyi Kalkaroksen käyttöön, kun hänestä tuli rehtori.
Dumbledore kirjoissa
Harry Potter ja viisasten kivi. Dumbledoren ensiesiintyminen tapahtuu tässä kirjassa. Hän on itse toimittamassa Harry Potteria Dursleyille. Dumbledore osallistuu Viisasten kiven suojaamiseen, muuten hänellä on lähes tavallinen lukuvuosi koulun rehtorina. Lukuvuoden lopussa Dumbledore saa kuulla Lordi Voldemortin paluusta palatessaan taikaministeriöstä, minne hänet on huijattu Viisasten kiven ryöstöyrityksen ajaksi. Dumbledore palaa Tylypahkaan juuri ajoissa nähdäkseen pimeään taikaan sortuneen professori Oraven kuoleman ja Lordi Voldemortin paon. Dumbledore vie loukkaantuneen Harry Potterin sairaalasiipeen. Kirjan lopussa Dumbledore ratkaisee tupamestaruuden Rohkelikon hyväksi antamalla tuvalle 170 pistettä.
Harry Potter ja salaisuuksien kammio -kirjassa yhden Tylypahkan neljästä perustajasta - eli Salazar Luihuisen - rakentama salainen kammio avataan ja siellä asuva basiliski vapautetaan tappamaan koulun oppilaita. Harry Potteria syytettään kammion avaamisesta, mutta Dumbledore luottaa Harryyn, eikä erota häntä koulusta. Myöhemmin samassa kirjassa koulun johtokunta - jota kuolonsyöjä Lucius Malfoy on kiristänyt - päättää määräaikaisesti erottaa Dumbledoren virastaan. Dumbledore lähtee koulusta, mutta hänen feenikslintunsa Fawkes toimittaa Harry Potterille aseet taistella basiliskia vastaan. Kirjan lopussa Dumbledore pääsee palaamaan kouluun kun selviää, että Lucius Malfoy on kiristänyt johtokuntaa.
Harry Potter ja Azkabanin vanki- kirjassa vankikarkuri Sirius Mustan uskotaan haluavan tappaa Harry, vaikka lopussa Harrylle, Hermionelle, Ronille ja Dumbledorelle selviää, että Sirius on todellisuudessa syytön ja Lordi Voldemortin vastustaja. Kirjan ajan Dumbledore ponnistelee suojatakseen koulun tappajaksi epäilemältään vankikarkurilta. Lisäksi Dumbledore vastustaa koulun alueelle sijoitettuja ankeuttajia. Kirjan lopussa hän antaa Harrylle ja Hermionelle vinkin käyttää ajankääntäjää Sirius Mustan pelastamiseksi.
Harry Potter ja liekehtivä pikari -kirjan aikana Dumbledore ahertaa Kolmivelhoturnajaisten eteen. Kirjan lopussa Dumbledore saa kuulla Lordi Voldemortin paluusta. Lisäksi Dumbledore pelastaa Harry Potterin kuolonsyöjältä yhdessä Minerva McGarmiwan ja Severus Kalkaroksen kanssa. Dumbledore lähettää Sirius Mustan kokoamaan Feeniksin killan takaisin. Lopussa Dumbledoren ja taikaministeri Toffeen välit katkeavat lopullisesti.
Harry Potter ja Feeniksin kilta. Dumbledore "hoitaa Killan asioita", eli yrittää muun muassa löytää Lordi Voldemortin, saada taikaministeriön puolelleen ja kerätä liittolaisia Lordi Voldemortia vastaan. Taikaministeriö mustamaalaaa Dumbledorea propagandallaan ja puuttuu tämän toimintaan koulun rehtorina tämän tästä. Lopulta Dumbledore joutuu ottamaan vastuun Albuksen Kaartista ja pakenemaan lainsuojattomana. Kirjan lopussa Dumbledore saapuu taikaministeriöön ja vangitsee siellä olleet kuolonsyöjät sekä kaksintaistelee Lordi Voldemortin kanssa pakottaen tämän pakenemaan taikaministerin silmien edessä. Dumbledoren todistettua Lordi Voldemortin paluusta, hänen sallittaan palata rehtoriksi. Dumbledore myös kertoo Harrylle ennustuksesta, joka koskee Lordi Voldemortia ja Harrya.
Harry Potter ja puoliverinen prinssi -kirjassa Dumbledore alkaa antaa Harrylle "yksityistunteja", joiden aikana hän ja Harry tutkivat Lordi Voldemortin menneisyyttä ja pääsevät perille hirnyrkeistä. Dumbledore tietää koko kirjan ajan Draco Malfoyn liittyneen kuolonsyöjiin, mutta ei ilmaise sitä, koska muuten Lordi Voldemort tappaisi Malfoyn ja mahdollisesti tämän perheenkin. Kirjan lopussa Dumbledore ja Harry löytävät yhden hirnyrkin, joka osoittautuu väärennökseksi. Dumbledore pelastaa Harryn manaliuksilta, vaikka hän on heikentynyt huomattavasti. Dumbledoren ja Harryn palattua Tylypahkaan Severus Kalkaros tappaa Dumbledoren Avada Kedavra -tappokirouksella. Lisäksi teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi selviää, että Dumbledore on Harry Potter ja Feeniksin kilta -kirjan ajan käyttänyt aikaansa myös hirnyrkkien etsintään.
Harry Potter ja kuoleman varjelukset. Vaikka Dumbledore on kuollut, hänet nähdään, kun Voldemort on yrittänyt surmata Harryn ja Harry on menettänyt tajuntansa. Dumbledore ja Harry tapaavat Harryn pään sisällä ja puhuvat Kuoleman varjeluksista, Dumbledoren sisaren kohtalosta ja siitä, miten Harryn pitäisi jatkaa eteenpäin. Lopulta Harry palaa taas tajuihinsa ja kuollut Dumbledore katoaa. Myös Dumbedoren puhuva taulu esiintyy kirjassa muutaman kerran, ja hänet nähdään myös Harryn tutkiessa Kalkaroksen muistoja, joista osassa Dumbledore esiintyy.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Dumbledore elokuvissa
Elokuvissa Harry Potter ja viisasten kivi (2001) ja Harry Potter ja salaisuuksien kammio (2002) Dumbledorea näytteli Richard Harris, joka kuoli syöpään vuonna 2002. Harry Potter ja Azkabanin vanki (2004), Harry Potter ja liekehtivä pikari (2005), Harry Potter ja Feeniksin kilta (2007) ja Harry Potter ja puoliverinen prinssi (2009)-elokuvissa Dumbledorea näyttelee Michael Gambon.
Minerva McGarmiwa:
Minerva McGarmiwa (engl. Minerva McGonagall) (s. 4. lokakuuta noin vuonna 1925[1]) on englantilaisen kirjailijan J. K. Rowlingin luoma kuvitteellinen henkilö, joka esiintyy Harry Potter -kirjasarjassa.
McGarmiva on Tylypahkan velhokoulun vararehtori, Rohkelikkojen tuvanjohtaja ja muodonmuutosten opettaja. Teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi hänestä tulee Tylypahkan rehtori Albus Dumbledoren kuoltua, kunnes uusi vakituinen rehtori nimitetään teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset.
Opettajana McGarmiwa on tiukka ja vaativa, mutta niin oikeudenmukainen, etteivät oppilaat vihaa häntä. Hän ei toisin, kuin esimerkiksi Luihuisen tuvanjohtaja Severus Kalkaros, suosi omaa tupaansa, eikä epäröi ottaa heiltä tarvittaessa pisteitä pois, vaikkei hän sitä kovin mielellään teekään. Tiukan ulkokuoren alla piilee kuitenkin huumorintajuinen ja ehkä jopa hieman ilkikurinen nainen.
Tämä puoli on selvimmin nähtävissä sarjan viidennessä osassa, teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta. McGarmiva on opettanut Tylypahkassa suunnilleen yhtä kauan kun Dumbledore on ollut rehtori, 40 vuotta Dumbledoren kuolemaan mennessä.
McGarmiva on yksi rehtori Albus Dumbledoren luotetuimmista ystävistä ja liittolaisista. Hän on myös Lordi Voldemortia vastaan taistelevan Feeniksin killan jäsen. Minerva McGarmiwa on rekisteröity animaagi. Hän kykenee muuttumaan kissaksi.
Minerva McGarmiwan etunimi viittaa Minervaan, roomalaisessa mytologiassa esiintyvään viisauden jumalattareen. Hänen englanninkielinen sukunimensä McGonagall viittaa William Topaz McGonagalliin, jota pidetään englanninkielisen kirjallisuuden huonoimpana runoilijana.
Kirjoissa ja elokuvissa McGarmiva jää usein vain sivuhenkilöksi. Hän toimii Dumbledoren oikeana kätenä ja huolehtii oppilaista, mutta missään vaiheessa kirjat eivät syvenny kertomaan McGarmivasta sen enempää. Hän säilyy lukijalle hieman etäisempänä hahmona, vaikka tuokin erinäisiin kohtauksiin hieman maustetta erikoisella luonteellaan ja vähäeleisyydellään.
Vasta aivan kirjasarjan loppupuolella hän kohoaa korkeammalle tasolle: Korpinkynnen oleskeluhuoneessa hän auttaa nujertamaan ja vangitsemaan Amikusi ja Alekto Carrown. Hän ajaa Severus Kalkaroksen pakosalle ja johtaa terävään tapaansa taistelua Voldemortia vastaan: muun muassa suuressa salissa vihollisen uhkavaatimuksen jälkeen, kun Pansy Parkinson on suorastaan kirkuen vaatinut Harryn luovuttamista viholliselle, McGarmiwa vastaa vaateeseen lähettämällä Pansyn Luihuisten kärjessä evakuointiin tarvehuoneeseen ja edelleen Sianpäähän.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Harry Potter -elokuvissa Minerva McGarmiwaa esittää näyttelijä Maggie Smith.
-
Severus Kalkaros:
Severus Tobias Kalkaros (engl. Severus Snape) (9. tammikuuta 1960 – 1. toukokuuta 1998)[1] on henkilöhahmo englantilaisen kirjailijan J. K. Rowlingin Harry Potter -kirjasarjassa.
Severus Kalkaroksen vanhemmat olivat Tobias Kalkaros (jästi) ja Eileen Prinssi.[2]
Kalkaros opettaa taikajuomia ja myöhemmin pimeyden voimilta suojautumista Tylypahkassa. Hän suosii selvästi omaa tupaansa Luihuista. Myöhemmin hänestä tulee Tylypahkan rehtori. Kalkaros kuolee Voldemortin käärmeen, Naginin surmaamana vuonna 1998, 38 vuoden ikäisenä.
Kouluaika
Kalkaros oli jo pienenä poikana parempi pimeyden voimilta suojautumisessa kuin moni muu häntä vanhempi oppilas. Hän kävi samaan aikaan koulua kuin Harry Potterin vanhemmat James ja Lily ja Sirius Mustan, Remus Lupinin ja Peter Piskuilanin kanssa. James, Sirius, Remus ja Peter, toisin sanoen Kelmit, inhosivat Kalkarosta ja kiusasivat häntä ja antoivat hänelle lempinimen "Ruikuli".
Kalkaros osoittautui äärimmäisen huonoksi lentäjäksi, jonka luuta tahtoi heittää selästään; synnynnäinen taitolentäjä James Potter sai tästä lisää pilkanteon aihetta. Tosin Kalkaros - ilmeisesti perinpohjaisella yrittämisellä (Rowling ei kerro tarkemmin) - oppi lentämään jopa niin hyvin että saattoi kerran tuomaroida huispausottelua (Harry Potter ja viisasten kivi).
Kuolonsyöjäksi
Myöhemmin Kalkaroksesta tuli Lordi Voldemortin kannattaja eli kuolonsyöjä.
Voldemortin kukistuttua kuolonsyöjät saatiin kiinni, jolloin Albus Dumbledore meni hänestä takuuseen ja kertoi tämän olleen Feeniksin killan vakooja jo pitkän aikaa, pelastaen tämän joutumasta Azkabaniin.
Kalkaros on joka vuosi hakenut pimeyden voimilta suojautumisen opettajan paikkaa, mutta Dumbledore ei ole sitä hänelle myöntänyt, kuin vasta Harryn kuudentena kouluvuotena, teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi. Syy tähän oli, että pimeyden voimilta suojautumisen opettajan paikka oli kirottu, jottei kukaan pystynyt hoitamaan sitä kauempaa kuin yhden lukuvuoden. Dumbledore ei myöskään halunnut luopua ensiluokkaisesta juomamestarista.
Harry tulee kuvaan
Harryn saapuessa Tylypahkaan teoksessa Harry Potter ja viisasten kivi, Kalkaros näkee hänet vain Jamesin kaksoisolentona. Ja kun Kalkaros kaiken huipuksi näkee, että Harry on jopa isäänsä etevämpikin lentäjä, joka ennenkuulumattomasti valitaan huispausjoukkueen etsijäksi ensimmäisenä lukuvuotenaan, juomamestarin kauna saavuttaa huippunsa.
Tosin esimerkiksi Remus Lupin, yrittää tasoitella Harryn katkeruutta Kalkarosta kohtaan. Lupin sanoo teoksessa Harry Potter ja Azkabanin vanki esimerkiksi, että Kalkaros teki hänelle ensiluokkaista sudenmyrkkyjuomaa, jonka ansiosta Lupin oli täydenkuun ajan vain tavallinen susi ilman ihmissuden ominaisuuksia, eikä siis kärsinyt tuskia muodonmuutoksestaan. Peukaloimalla juomaa Kalkaros olisi pystynyt tekemään paljon pahempia kuin se että lopulta ilmiantoi Lupinin koska halusi tämän työn.
Harryn huomautuksesta, että Kalkaros ei uskaltanut peukaloida juomaa Dumbledoren nenän alla Lupin ei perusta mitään: hänen mielestään Harry on vain kerta kaikkiaan päättänyt vihata Kalkarosta koska on perinyt isänsä ja kummisetänsä tunteet tässä suhteessa. Tämän vuoksi Lupin ei pystynyt kantamaan kaunaa Kalkaroksen jatkuvasta epäoikeudenmukaisuudesta, vaikka se häntä surettikin.
Pitkä haave toteutuu
Teoksessa Harry Potter ja puoliverinen prinssi Kalkaroksesta tulee lopultakin pimeyden voimilta suojautumisen opettaja. Hän omistautuu tälle työlle yhtä tarkasti kuin edellisellekin. Hänen tilalleen taikajuomaopettajaksi tulee Horatius Kuhnusarvio, josta myöhemmin tulee Luihuisen tuvan johtaja. Kalkaros murhaa professori Dumbledoren ja pakenee Draco Malfoyn ja muiden kuolonsyöjien kanssa pois Tylypahkasta. Tämä lisää entisestään Harryn vihaa Kalkarosta kohtaan.
Varjeltua varjellumpi salaisuus
Kirja antaa ymmärtää, että Kalkaros olisikin ollut kaiken aikaa uskollinen Voldemortille, mutta teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset lopussa Harry sukeltaa Kalkaroksen ajatuseulaan ja saa selville että Kalkaros on tosiasiassa ollut koko ajan uskollinen Dumbledorelle.
Murha - joka ei ollutkaan murha
Dumbledoren murhasta paljastuu lopulta erikoinen totuus: kyseessä oli näiden kahden miehen välillä etukäteen sovittu teko, koska Dumbledorella ei muutenkaan olisi elinaikaa kovin paljon jäljellä, niin pahasti oli erääseen hirnyrkeistä eli Lomen Kolkon sormukseen liittynyt kirous vammauttanut häntä.
Murhateko ei vahingoittanut Kalkaroksen sielua, koska tappokirouksella tehtynä kuolema oli nopea ja helppo - ja käteen iskeneen kirouksen aiheuttamana se olisi ollut pitkällinen, äärimmäisen tuskaisa ja nöyryyttävä.
Molemmat velhot tiesivät, että palaneen näköiseen käteen lukittu parantumaton kirous vain vahvistuisi ja lopulta tappaisi Dumbledoren. Tämän vuoksi sopimus olikin tehty, ja Dumbledore vielä muistutti siitä viime sanoinaan:
»Severus - minä pyydän!»
- joskin paikalla olijat, niin kuolonsyöjät kuin Dumbledoren tarkoituksella jäykistysloitsulla kangistama Harrykin kuulivat sanat vain armon aneluna - mikä oli Dumbledoren tarkoituskin. Tällä muistutuksella lupauksesta Dumbledore varmisti, ettei Kalkaroksen sielu vahingoittuisi.
Kalkaroksen suurin salaisuus
Kalkaros on koko elämänsä, lapsesta asti rakastanut Harryn äitiä, Lily Potteria. Hän lupasi Dumbledorelle Lilyn kuoleman jälkeen suojelevansa Harrya Voldemortilta, jottei hänen rakastamansa nainen olisi kuollut turhaan.
Kalkaros kuolee
Severus Kalkaros kuolee teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset Lordi Voldemortin käärmeen Naginin toimesta Rääkyvässä Röttelössä, koska Voldemort luuli että Kalkaros oli seljasauvan haltija ja hänet tapettuaan Voldemortista tulisi sitten sen haltija.
Todellinen mahtisauvan haltija olikin Harry: kun Kalkaros tappoi Dumbledoren, tämä oli aseeton, koska Draco Malfoy oli riistänyt tältä juuri tuon sauvan, joka oli pudonnut tornista - ja koska Harry oli riistänyt Dracolta kolmekin taikasauvaa Malfoyn kartanossa käydyssä taistelussa, mahtisauvan isännyys olikin siirtynyt hänelle. Asiaan ei vaikuttanut mitenkään se, että uskollinen Hagrid poimi sauvan tornin juurelta ja asetti sen helläkätisesti Dumbledoren käteen pukiessaan tätä hautaamista varten. Voldemort varasti sauvan haudasta - mutta sauva ei totellutkaan häntä.
Severus Kalkaros kuoli, kuten Lilykin, suojellakseen Harrya omalla hengellään. Ainoa syy, miksi Kalkaros ei riistänyt henkeä itseltään olivat Lilyn smaragdin vihreät silmät, jotka Harry oli perinyt äidiltään.
Apu kuoleman rajalta
Kalkaros jättää kuolemaansa näkymättömyysviitan suojasta seuranneelle Harrylle pullon, joka sisältää hänen tärkeimmät muistonsa. Rehtorin kanslian ajatuseulassa pullon sisältö paljastaa Harrylle koko totuuden hirnyrkkien metsästyksestä ja hänen velvollisuudestaan.
Erikoinen kiitos jälkeenpäin
Harry ja Ginny Potter nimesivät toiseksi vanhimman poikansa, Albus Severus Potterin Dumbledoren ja Kalkaroksen mukaan.
Juonipaljastukset päättyvät tähän.
Muita henkilöitä
Ritari Cadogan
Ritari Cadogan on yksi Tylypahkan seinällä riippuvista maalauksista. Hän huutelee oppilaille mitä sattuu, esim. "Sinä alhainen petturi!". Hän tulee tutummaksi kirjassa Harry Potter ja Azkabanin vanki, kun Sirius Musta repii Lihavan Leidin muotokuvan ja saa Leidin pakenemaan muotokuvastaan.
Leidi ei enää uskalla tulla takaisin Rohkelikon oleskeluhuoneen vartijaksi, eikä kukaan muukaan paitsi ritari Cadogan. Hän tulee joksikin aikaa Lihavan Leidin sijaiseksi. Lihava Leidi ottaa kuitenkin paikkansa takaisin kolmannen kirjan lopussa. Ritari Cadoganilla oli tapana vaihdella tunnussanoja päivittäin, mikä tuotti päänvaivaa varsinkin Nevillelle.
Kentauri Firenze
Firenze on kentauri. Hän on hevosen ruumiiltaan palomino. Tämä nuori kentauri tulee opettamaan ennustusta Tylypahkaan teoksessa Harry Potter ja Feeniksin kilta Albus Dumbledoren pyynnöstä Sibylla Punurmion tilalle, jonka Dolores Pimento erotti.[10] Dolores Pimento ei pidä ajatuksesta, että puolilajinen Firenze tulee opettamaan Tylypahkaan, mutta oppilaat kunnioittavat häntä, ja erityisesti osa tytöistä pitää komeasta ja mystisestä kentaurista.
Firenze joutui vaikeuksiin muiden Kielletyn metsän kentaurien kanssa suostuttuaan auttamaan Dumbledorea[11] ja jatkoi siksi opettamista vielä Punurmion palattua töihin. Punurmio itse ei ollut kovinkaan ilahtunut tästä, ja antoikin Firenzelle halveksivan lempinimen Polle.
Lihava Leidi
Lihava Leidi (engl. Fat Lady) on rohkelikkotuvan oleskeluhuoneen ovena toimivaan maalaukseen maalattu tunnussanaa kyselevä nainen. Lihava Leidi on jo nimestä päätellen lihava. Hänellä on vaaleanpunainen hame, valkoiset kaulakorut ja lyhyt tumma tukka, mutta Harry Potter ja Azkabanin vanki -elokuvassa hän on tyystin erilainen kuin aiemmissa elokuvissa. Kyseisessä elokuvassa Sirius Musta hajottaa Rohkelikkojen oleskeluhuoneen oven ja Lihava Leidi pakenee toiseen maalaukseen.
Murjottava Myrtti
Murjottava Myrtti (engl. Moaning Myrtle) on kummitus, joka asuu eräässä Tylypahkan tyttöjen vessassa. Nimensä mukaan hän murjottaa, valittaa ja nyyhkii, jonka takia kukaan ei käytä kyseistä vessaa. Murjottava Myrtti on ihastunut Harry Potteriin.
Myrtti oli onneton jästisyntyinen noitatyttö, joka opiskeli Tylypahkassa. Hän on ainoa salaisuuksien kammion hirviön tappama henkilö. Harryn toisena kouluvuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun nuori lordi Voldemort, vapautti salaisuuksien kammiossa asustavan hirviön, jättikokoisen basiliskin, jonka tehtävänä oli puhdistaa koulu jästisyntyisistä.
Kouluaikoinaan Myrtti vetäytyi usein vessaan itkemään piiloon muiden katseilta ja sattumoisin juuri hänen vessassaan on salaisuuksien kammion salainen sisäänkäynti. Kerran hän piileskeli siellä kiusaajiaan ja joutui basiliskin tappavan katseen uhriksi. Hän palasi kouluun kummituksena kostaakseen kiusaajilleen, kunnes hän lopulta joutui lopettamaan sen. Hän on asunut siitä lähtien vessassa, jossa kuoli.
Teoksessa Harry Potter ja liekehtivä pikari Myrtti auttaa Kolmivelhoturnajaisiin osallistuvaa Harrya kertomalla kuinka toisessa koetuksessa tarvittava kultaisen munan viestin voi kuunnella. Kirjassa Harry Potter ja puoliverinen prinssi Myrtti myös lohduttaa Draco Malfoyta, joka murehtii vessassa lordi Voldemortin hänelle antamaa tehtävää.
Myrtti esiintyy myös Mika Launiksen piirtämässä Harry Potter ja liekehtivä pikari -kirjan suomenkielisen painoksen kannessa: hän pitelee kustannusyhtiön kylttiä vasemmassa alakulmassa. [1]
Riesu
Riesu (engl. Peeves) on räyhähenki, joka tekee kepposia ja aiheuttaa sekasortoa Tylypahkassa. Riesun suosikkeja ovat ”ekaluokan enkelit”, mutta myös vanhemmat oppilaat saavat osansa sen kepposista. Tylypahkan vahtimestari Argus Voro onkin usein hakenut lupaa räyhänhengen karkottamiseen koulusta. Riesua hyljeksitään usein muiden haamujen keskuudessa ja ainoa haamu, jota Riesu todellakin pelkää tai kunnioittaa, on Luihuisen tuvan kotikummitus Verinen Paroni.
Erityisen riehunnan Riesu aloittaa Fred ja George Weasleyn yllytyksestä poikien paetessa Tylypahkasta jouduttuaan lopullisesti vihoihin väliaikaisen rehtori Pimennon kanssa:
»Näytä tuolle mitä kuuluu ja kuka käskee, Riesu!»
- ja yleensä oppilaiden puheista vähät välittävä räyhähenki sipaisee tiukumyssyn päästään ja kumartaa syvään ilmaistakseen olevansa ehdottoman samaa mieltä.
Lopputaistelussa Riesu osoittautuu yhdeksi terävimmistä aseista torjumaan kuolonsyöjiä: se viskoo yrmyliinin palkoja näiden niskaan ja vähät välittää tappokirouksista joita suorastaan satelee sitä kohti, koska kiroukset eivät tepsi häneen.
Basiliski
Basiliski on Hämäkäkin mukaan linnassa syntynyt hirviö, jotä hämähäkit pelkäävät. Salazar Luihuinen jätti salaisuuksien kammion Luihuisen perillisen avattavaksi, jonka sisältöä kutsutaan hirviön kodiksi. Kammiossa asustaa karmean suuri käärmemäinen Basiliski, joka tappaa katseellaan isoilla keltaisilla silmillään. Jos kuitenkin sattuu katsomaan Basiliskia silmiin jonkun esineen kautta, (esimerkiksi Hermione katsoi peilin kautta) niin ei kuole vaan kangistuu. Luihuisen perillinen Tom Valedro alias lordi Voldemort käytti basiliskia tappamaan jästisyntyisiä oppilaita avattuaan Salaisuuksien kammion ollessaan viidennellä luokalla. Käärmeen onnistui tuolloin tappaa tyttö, joka tunnetaan nykyään kummituksena nimeltä Murjottava Myrtti. Kammio avattiin uudelleen viisikymmentä vuotta myöhemmin Ginny Weasleyn toimesta, joka oli silloin Voldemortin vallan alaisena tämän kouluaikaisen päiväkirjan (joka myöhemmin osoittautui hirnyrkiksi) kautta, mutta silloin basiliskin ei onnistunut tappaa ketään (kuusi henkilöä tosin kangistui). Basiliskillä on pitkät terävät myrkkyhampaat jotka tappavat uhrinsa reilussa minuutissa. Harry Potter tappoi basiliskin lukuvuoden lopussa. Kaikki tiedot ilmenee teoksessa Harry Potter ja salaisuuksien kammio.
